Enemmän brändäystä, hieman juridiikkaa

Liiketalouden ja markkinoinnin toimiin liittyy usein yllättäviäkin oikeudellisia elementtejä. Hyvänä esimerkkinä tästä on tunteiden ilmaisemiseen käytettävät ja arkipäivän elämää kuvaavat kuva- ja hymiösymbolit. Symboleja, jotka kuuluvat Unicode-standardiin, kutsutaan emojeiksi ja ne ovat valmiina käytettävissä kaikissa käyttöjärjestelmissä, kuten iOs:ssa, Androidissa ja Windowsissa.

Lähtökohtaisesti tekijänoikeuslait suojaavat taiteellisen ja kirjallisen teoksen omaperäistä ja luovaa ilmaisumuotoa. Teos voi olla kirjallinen, kuvataiteellinen tai ilmentyä muulla tavoin. Tekijällä on yksinoikeus määrätä tällaisesta teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin.

Myös emoji voi saada tekijänoikeussuojaa, jos sen arvioidaan olevan omaperäinen ja itsenäinen teos. Olennaista on, voisiko kukaan muu päätyä samankaltaiseen lopputulokseen samaan työhön ryhtyessään. Yksinkertaisten välimerkeistä muodostuvien hymiöiden muuttuessa yhä moniulotteisemmiksi emojeiksi, niiden omaperäisyys vahvistuu. Useat Unicode-standardin emojit eivät näytäkään olevan liian yleisluontoisia, itse ideaa läheneviä kuvia, minkä vuoksi ne saattavat kuulua tekijänoikeussuojan piiriin.

Tekijänoikeus ei estä emojien käyttöä niille tarkoitetuissa viestintäjärjestelmissä, jotka hyödyntävät Unicode-standardia. Tekijänoikeus edellyttää kuitenkin tekijän suostumusta emojien tuotteistamiseen, kuten niiden kanssa identtisten kuvien käyttöön esimerkiksi t-paidoissa.

Ulkoasianministeriön Suomi-emojiprojektin myötä julkaistiin maailman ensimmäiset valtion omat emojitarrat, joista muutamaa on haettu lisättäväksi Unicode-standardiin. Ainutlaatuisen projektin tavoitteena on Suomen tunnettuuden lisääminen ja maakuvan luominen. Tässäkin tapauksessa emojien oikeudelliseen, kuten tekijänoikeudelliseen, arviointiin tulisi kiinnittää huomiota.

Aineettomat oikeudet voivat siis vaikuttaa yllättävästi markkinoinnin ja digitaalisen viestinnän muotoihin. Etenkin tuotteistamisvaihteessa voi olla aiheellista varmistaa asiantuntijalta, ettei toisten oikeuksia loukata ja että omat aineettomat oikeudet on kartoitettu asianmukaisesti.

Lassi Lepistö on immateriaalioikeuksiin erikoistunut lakimies. Hän avustaa erityisesti tavaramerkkeihin, toiminimiin, patentteihin ja sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa liittyvissä asioissa sekä IPR-oikeudenkäynneissä.