Kotitalouksien ylivelkaantuminen on uhka kansantaloudelle

Suomen Pankki julkaisi viime viikolla näkemyksensä Suomen taloutta uhkaavasta noidankehästä. Kotitaloudet ovat velkaantuneet sellaista vauhtia, että velkavuori uhkaa Suomen talouden kehitystä ja voi jopa syöstä koko talouden kriisiin. Suomen Pankin näkemyksen mukaan korkojen noustessa tai talouden kääntyessä laskuun, heikentävät supistuva kulutus sekä vähenevät investoinnit ja sijoitukset yritysten toimintaympäristöä. Näin ollen konkurssit lisääntyvät ja pankeille aiheutuu luottotappioita. Luottotappioiden myötä pankkien vakavaraisuus ja luotonantokyky heikkenevät, ja luotonannon vähentymisen myötä kokonaiskysyntä laskee, jolloin taantuma syvenee.[1]

Suomen kotitalouksien velkaantuminen ei toki ole uusi asia, vaan se on ollut viranomaisten huolenaiheena jo pitkään. Kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanut jatkuvasti – vuoden 2017 lopussa velkaantumisaste oli historiallisen korkea 128,9 prosenttia, kun esimerkiksi vuonna 1997 se oli vielä noin 60 prosenttia. Velkaantumisasteella tarkoitetaan lainojen suhdetta vuosittain käytettävissä olevaan nettotuloon.[2] Kotitalouksien velkataakkaa kasvattavat asuntolainojen lisäksi taloyhtiölainat, joilla rahoitetaan asunto-osakeyhtiöiden uudis- ja korjausrakentamista, sekä kulutusluotot ja uudet rahoituspalvelut.[3]

Kotitalouksien velkaantumisen ja maksukyvyttömyysongelmien vähentäminen on ollut runsaasti esillä viime aikoina. Valtiovarainministeriössä aloitti syyskuun 2018 alussa työryhmä, jonka tarkoituksena on selvittää, miten kotitalouksien velkaantumista ja sen aiheuttamia haittoja voitaisiin hillitä. Työryhmä arvioi muun muassa kansainvälisten kokemusten perusteella tehokkaita välineitä velkaantumisen hillitsemiseksi. Lisäksi työryhmän tehtävänä on tehdä lainsäädäntöehdotukset, joilla tavoitteet yksityishenkilöiden ja kotitalouksien hallitsemattoman velkaantumisen rajoittamiseksi on mahdollista saavuttaa. Työryhmän toimikausi kestää 31.3.2019 asti.[4]

Myös oikeusministeriössä on esitetty useita keinoja kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi. Oikeusministeriö on selvittänyt esimerkiksi positiivisen luottotietorekisterin perustamista. Positiivisen luottotietorekisterin tarkoituksena on kerätä maksuhäiriötietojen lisäksi muita tietoja luotonhakijan maksukyvystä. Tällä edistettäisiin vastuullista luotonantoa sekä ehkäistäisiin ylivelkaantumista, kun luotonanto perustuisi tarkempaan tietoon luotonhakijan tuloista ja hänelle myönnetyistä luotoista.[5] Lisäksi oikeusministeriö on selvittänyt muun muassa pikaluottojen korkosääntelyn kiristämistä. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle luottojen korkokaton laajentamiseksi ja tiukentamiseksi 15.11.2018.[6]

Kotitalouksien ylivelkaantumiseen on jo pyritty vaikuttamaan muun muassa vuonna 2016 voimaan tulleella lainakatolla, jonka tarkoituksena on rajoittaa lainan määrää suhteessa vakuuksien määrään. Lainakattoa kiristettiin tänä vuonna, mutta se ei silti ole yksinään ratkaisu kotitalouksien pahenevaan ylivelkaantumiseen. Lainakatolla ei esimerkiksi voida täysin vaikuttaa taloyhtiölainojen kasvuun.[7] Muualla maailmassa liialliseen velkaantumiseen on lisäksi puututtu esimerkiksi rajoittamalla lainan koon suhdetta lainanottajan tuloihin sekä rajoittamalla lainojen takaisinmaksuaikaa. Kansainvälisten kokemusten perusteella yhdistelmä eri keinoja on usein tehokkaampi väylä velkaantumisen hillitsemiseksi kuin yksittäiset rajoitteet.[8]

Edellä esitetyt seikat, lainsäädäntöhankkeet ja selvitykset osoittavat kotitalouksien velkaantumisen ehkäisemisen olevan tällä hetkellä valtionhallinnossa erityisen ajankohtaista. Historia on osoittanut, että etenkin kotitalouksien ylivelkaantuminen sekä asuntomarkkinoiden ylikuumentuminen ovat ennakoineet finanssikriisejä. Onkin selvää, että kotitalouksien velkaantuminen lisää koko kansantalouden haavoittuvuutta ja kykyä sopeutua talouden negatiivisiin käänteisiin. Korkojen nousu on vääjäämätöntä, joten kotitalouksien velkaantumiseen ja maksukyvyttömyysongelmiin tulee löytää ratkaisuja vielä kun taloudessa vallitsee hyvät ajat.

 

Anniina Ulvila

Oikeusnotaari, harjoittelija Eversheds Sutherlandin Turun toimistossa

 

 

[1]https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/puheet-ja-haastattelut/2018/johtokunnan-varapuheenjohtaja-marja-nykanen-vakaus-velkaantuneisuus-ja-talouden-kasvu-helsinki-28-11-2018/

[2] https://findikaattori.fi/fi/28

[3]https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/puheet-ja-haastattelut/2018/johtokunnan-varapuheenjohtaja-marja-nykanen-vakaus-velkaantuneisuus-ja-talouden-kasvu-helsinki-28-11-2018/

[4] https://vm.fi/hanke/-/hankesivu/hanke?tunnus=VM119%3A00%2F2018

[5] https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-hakkanen-positiivinen-luottotietorekisteri-tukisi-vastuullisempaa-luottotoimintaa

[6] https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM040:00/2017

[7] https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/mista-valineet-hallitsemattoman-velkaantumisen-estamiseen-

[8] https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-selvittamaan-kotitalouksen-velkaantumisen-rajoittamista

Kirjoittajat ovat oikeustieteen ylioppilaita, jotka työskentelevät harjoittelijoina Eversheds Sutherlandilla.