Liikejuridiikka muutoksessa
Vuosi 2020 alkoi poikkeuksellisissa merkeissä, ja se näkyy juristien työssä. Uusi vuosikymmen tuo muutoksen tuulia myös liikejuridiikkaan. Tämän tietävät Eversheds Asianajotoimiston osakas Tuomas Penttilä ja Associate Miika Huhtinen, joilla molemmilla on vuosien kokemus liikejuridiikan parista.
Ei liene yllätys, että kevään kriisi on jättänyt jälkensä käytännön työelämään myös liikejuridiikan parissa. Kevään aikana työntekijät siirtyivät pitkälti kotitoimistoihin ja suurin osa tapahtumista peruutettiin. Eversheds Asianajotoimistossa liikejuridiikan toimeksiantotyötä tehdään perinteisesti tiimityönä, istuen neuvotteluhuoneissa ja pallotellen ideoita. Kevät toikin tähän perinteiseen työntekotapaan suuria muutoksia, kun kaikki kokoukset ja sisäiset ideanvaihtopalaverit järjestettiin etäyhteyksien välityksellä. Koronan myötä myös yritysjuridiikkaan liittyvä myyntityö ja markkinointi ovat vaikeutuneet, kun ihmisiä ei voi pyytää kokoontumaan esimerkiksi isompiin luentotilaisuuksiin.
“Asiantuntijatyössä huolta aiheuttaa kuitenkin se, miten helposti tieto jää näkymättömäksi etäyhteyksien välityksellä.”
Toisaalta työntekijät ovat ottaneet etätyön omakseen ihailtavan hyvin, ja monin paikoin on otettu valtavia harppauksia työn paremman joustavuuden eteen. Etätyöskentelyyn vaadittavat työkalut ovat olleet jo olemassa, mutta nyt ne on viimeisen pakon edessä myös otettu käyttöön. Etätyöskentelyssä voidaan nähdä myös tiettyjä etuja. Moni kokee etäkokoukset tehokkaammiksi fyysisiin kokouksiin verrattuna, kun aikaa ei mene huoneiden varaamiseen ja paikasta toiseen siirtymiseen. Olo etäkokouksessa on myös tietyllä tavalla rennompi, kun ei istuta kokoushuoneessa puvut päällä, vaan jokainen voi olla enemmän oma itsensä. Asiantuntijatyössä huolta aiheuttaa kuitenkin se, miten helposti tieto jää näkymättömäksi etäyhteyksien välityksellä. Kasvotusten istuessa tulee helpommin heiteltyä erilaisia ideoita ja ajatuksia, jotka Teamsissä saattavat jäädä sanomatta. Asiakastapaamisissa puolestaan ongelmia on helpompi ottaa haltuun fyysisesti kuin etänä. Esimerkiksi kehonkieli on tärkeä osa vakuuttavaa viestintää ja sen puuttuminen luo omat haasteensa.
Liikejuridiikassa projektit ovat tyypillisesti suuria, mikä selittää myös tiimityön tarvetta. Työ on monipuolista ja sisältää paljon tilanteita, jotka vaativat nopeaa reagointia. Tämä tekee työstä myös vaativaa. Vaatimustaso onkin noussut vuosien saatossa ja tulee varmasti nousemaan jatkossakin. Maailma monimutkaistuu ja samalla monimutkaistuvat myös juridiset kysymykset. Työtä tehdään välillä suurenkin paineen alla, jolloin korostuvat työntekijän omat, henkilökohtaiset ominaisuudet stressinsietokyvyn näkökulmasta. Kuten monella muullakin alalla, myös liikejuridiikan parissa on mahdollista uuvuttaa itsensä työllä, jos siihen ei osaa suhtautua oikealla tavalla. Tuomas Penttilä korostaakin vapaa-ajan tärkeyttä työn vastapainona. Liikejuridiikan puolella työ on varsin syklistä. Joskus tehdään pidempää päivää ja aikataulut ovat tiukkoja, mutta toisaalta projektien välissä tulee hengähdystaukoja, jolloin vastaavasti työpäivät ovat lyhyempiä. Toimistolla ei istuta vain istumisen takia. Eversheds Asianajotoimistossa seurataan työntekijöiden jaksamista, eikä työn kuormittavuuden anneta mennä liian pitkälle. Juristille työssä jaksaminen on tärkeää ja työntekijöiden hyvinvointi heijastuu asiakkaalle lopputuotteeseen, minkä tähden asiakastyötä tekevätkin työstään motivoituneet työntekijät.
“Työntekijöiden hyvinvointi heijastuu asiakkaalle lopputuotteeseen.”
Insolvenssijuridiikasta puhutaan juristien kesken humoristisesti kuningasjuridiikkana, sillä se vaatii osaamista useilta juridiikan aloilta. Insolvenssijuristin täytyy olla asiantuntija niin työoikeudessa kuin myös transaktioissa. Samalla täytyy ymmärtää liiketoimintaa ja olla lisäksi ”juridinen palomies”, joka hälytetään paikalle, kun asiat alkavat mennä pieleen. Insolvenssioikeudelle on tyypillistä myös projektiluonteisuus. Esimerkiksi konkurssipesien kanssa alku on hektistä, kun pitää saada paljon tietoa, ottaa kokonaisuuksia haltuun ja tehdä päätöksiä. Tilanne rauhoittuu, kun mennään ketjussa eteenpäin ja prosessit alkavat pyöriä. Monipuolisuuden ja hektisen luonteen takia insolvenssioikeuden parissa onkin vaikea kuvailla yhtä tyypillistä työpäivää.
Myyntityö korostuu yhä enemmän myös juristeille relevanttina työelämätaitona. Asianajoalaan pitäisi suhtautua kuten muuhunkin liiketoimintaan; työt eivät tule itsestään pöydälle, vaan ne täytyy hankkia. Juristit ehkä pelkäävät itse myyntityötä, sillä vaikka he ovat todella hyviä substanssiosaamisessa, oikeustieteellinen koulutus ei juuri valmenna myyntityöhön. Valmiudet myyntityöhön suhteutettuna varmaan substanssiosaamiseen saattavat aiheuttaa epävarmuutta. Oppiminen on kuitenkin itsestä kiinni ja mitä aikaisemmin myyntityön opettelemisen aloittaa, sitä helpompaa se on. Jos oppimista lykkää ja lykkää, kasvaa siitä helposti turhan suuri peikko.
“Asianajoalaan pitäisi suhtautua kuten muuhunkin liiketoimintaan, työt eivät itse ryömi pöydälle, vaan ne täytyy hankkia.”
Myyntitaitojen lisäksi insolvenssioikeuden pariin haluavilta olisi hyvä löytyä tietynlaista kykyä kaaoksen hallintaan. Liikejuridiikkaan sisältyy paljon taloudellista näkökulmaa, mikä korostuu erityisesti saneerauspuolella – työssä tarvitaan enemmän laskentatehoa ja numeroiden pyörittämistä. Esimerkiksi taseen peruskäsiteet ovat monelle juristille hankalia, mutta insolvenssioikeuden puolella ne tulevat päivittäin vastaan.
Nykyään on hyvin tiedossa, että yliopisto tarjoaa äärettömän hyvät lähtökohdat monen oikeudenalan kirjalliseen osaamiseen ja tiedonhakuun, mutta monet käytännönläheiset työelämätaidot jäävät vähemmälle. Tätä epäsuhtaa pyritään parantamaan, ja siksi Tuomas ja Miikka ovat tänä syksynä opettamassa yliopistolla käytännön insolvenssioikeuden kurssia, jossa simuloidaan konkurssi- ja saneerausmenettelyjä roolileikin muodossa. Tarkoituksena on avata opiskelijoiden silmiä sille, mitä juridiikka on käytännön työelämässä. Samalla opitaan erilaisten tilanteiden kohtaamista ja kommunikointitaitoja, joiden merkitys korostuu jatkuvasti. Juridiikkakin on pohjimmiltaan ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Artikkeli on tehty Juristipodin jakson ’’Liikejuridiikka muutoksessa’’ pohjalta. Voit kuunnella koko jakson Soundcloudissa. Artikkeli on julkaistu alun perin Paragraaffin blogissa.